Naatitsivimmiittuusineq
Nunarsuarmi silaannaqarfik nunarsuarmut illutut naatsitsivittut atuuffeqalaarpoq. Seqerngup qinnguaasa kissarnermik pilersitaata ilaa nunarsuup qanittuani akortarpaa. Nunarsuaq kissassimaartillugulu inunnit najugaqarfiulersippaa. Taamaattumik naatitsivimmiittuusineq iluaqutissaavoq.
Gassit naatitsivimmiittuusisitsisut
Silaannartap sananeqaatiginerpaavaa kvælstoffi (77 %), aamma ilti (21 %). 2 %-it missaat sinneruttut tassaapput gassit allat assigiinngitsorpassuit. Silaannartami gassit aalajangersut ikittut nunarsuarmik kissassimaatsitsisumik naatitsivimmiittuusisitsipput.
Gassit naatitsivimmiittuusisitsisut pingarnerit tassaapput:
- Kuldioxid, CO2
- Methan, CH4
- Lattergassi, N2O
- CFC-gassit
Saniatigut erngup aalannguunnera aamma gassi naatitsivimmiittuusisitsisuuvoq, silaannarsuarmili assigiinngiiaartupilussuarmik agguataaqqavoq.
pissusissamisut imarisaanik allannguuteqarsimanera. Ilaatigut aamarsuit uuliallu ikumatinnerisigut silaannarsuarmut CO2 annertuupilussuaq ilanngussorsimavarput.
Silap pissusaanik allanngornerit inuit piliai eqqartoraangatsigit pissutaavoq inuup silaannarsuarmi gassinik naatitsivimmiittuusisitsisunik pissusissamisut imarisaanik allannguuteqarsimanera. Ilaatigut aamarsuit uuliallu ikumatinnerisigut silaannarsuarmut CO2 annertuupilussuaq ilanngussorsimavarput.
Assersuutigalugu illunik kiassaaniarluni aamarsuit gassilu ikumatinneqartarput, uulialu soorlu biilini benzinatut ikumatinneqartarpoq.
Metani, gassi naatitsivimmiittuusisitsisoq immikkut ittumik nukittussusilik ilaatigut nersussuit nissaattarnerisigut aniatinneqartarpoq.
Tegnefilm om klimaforandringer på Dansk