Silap pissusata allanngorneri
Silap pissusaa taamaaginnavissorneq ajorpoq. Siuliani takusattuut nunarsuami sumiinneq apeqqutaalluni silap pissusaa allaassuteqarpoq, nunarsuarmilu sumiiffimmi tassani silap pisussaa piffissap ingerlanerani allanngorsinnaavoq.
Silap pissusaata allanngornerujussui
Silap pissusaata allanngornerujussui sermersuaqarnerit nalaasa sermersuaqarnerillu nalaasa akornisut taarseraannerattut ilisimareerpatit. Sermersuaqarnerup nalaata aamma sermersuaqarnerup nalaata akornanni taarseraattarpoq nunarsuarmi agguaqatigiissillugu silap kiassusaa allanngortarmat – silap pissusaa allanngormat. Sermersuaqarnerup nalaa ukiut 100.000-it missaannik sivisussuseqarpoq, sermersuaqarnerullu nalaata akorna ukiut 30.000-it missaanniittarpoq. Sermersuaqarnerup nalaa kingulleq ukiut 12.-14.000-it missaasa matuma siorna qaangiuppoq.
Silap pissusaata allanngorneri annikinnerit
Aammali sermersuaqarnerup nalaata aamma sermersuaqarnerup nalaata akornanni silap pissusaa allanngorsinnaavoq, taamaattorli annikinnerusunik allaanerussutilimmik. Taamaalilluni assersuutigalugu sermersuaqarnerup nalaata akornanni piffissanik kissartunik nillertunillu pisoqarsinnaavoq. Maannakkut sermersuaqarnerup nalaata akornanniiffitsinni assersuutinik takusaqassaagut.
Photo taken by Hamish Laird of expeditionsail.com. Public domain.
Kalaallit Nunaanni vikingit oqaluffiat sanaqqitaq assilisamiippoq.
Kalaallit Nunaanni qallunaatsiaat
Ukiup 1000-ip missaani vikingeqarnerup nalaani qallunaatsiaat Kalaallit Nunaannut nooralermata silap pissusaa ima atorsaatigaaq karrinik naatitsisinnaallutik. Silalli pissusaa 1300-kkut qeqqata missaani nillerteqqissimavoq, sunillu naatitaqarsinnaaneq ajornarsimalluni. Katersugassaqannginneranik pissuteqartumik Kalaallit Nunaanni qallunaatsiaat peerunnerat isumaqartoqarpoq.
Sermersuaqarfiup nalaa sivikitsoq
Vikingeqarfiup kissarnertut nalaata kingornatigut nillertoqarfik sermersuaqarfiup nalaatut sikivitsutut taagorparput. Sermersuaqarfiup nalingivissunngilaa, piffissarli tamanna nillingaatsiarpoq. Ukioq 1350-imit ukioq 1850 tikivillugu pivoq, ullumikkumullu naleqqiullugu Europami ingammik ukiuunerisa nalaat nillertupilussuupput.
“Themsen sikuvoq”, 1677. Qalipaasoq: Abraham Hondius.
Themsenimik sikuissorsimasumik qalipagaq. Kuussuup London aqqusaagaraa. Qalipagaq 1677-imeersuuvoq. Ullumikkut Themsen qerruterpiarneq ajorpoq.
Silap pissusaata allanngorneri inuup piliai
Ukiuni hunnorujukkaani kingullerni marlussunni silaannaap kissassusaa qaffassimavoq. Aamarsuit uuliallu ikumatinnerigisut inuit CO2-mik aniatitaqalersimanerannut kissassutsip qaffakkiartornera ataqateqarpoq. Tamatuma naatitsivimmiittuusineq annertusivaa, nunarsuarmik tamanna kissarnerulersitsilluni.